Saarenkylän Omakotiyhdistys on nyt Saarenkylä-Rovaniemen Omakotiyhdistys ry ja toimialueena on koko Rovaniemen kaupunki.  Rovaniemen Omakotiyhdistys päätti 2.11.2020 kokouksessaan yhdistyksen purkamisesta sekä varojen ja toimintojen siirtämisestä Saarenkylän Omakotiyhdistykseen, joka on muuttanut nimensä Saarenkylä-Rovaniemen Omakotiyhdistykseksi. Kaupungin yhdistyksen hallituksen jäsenet Teijo Penders ja Seppo Matinlompolo on valittu Saarenkylä- Rovaniemen Omakotiyhdistyksen hallitukseen.

Suomen Omakotiliitto lähettää Saarenkylä- Rovaniemen yhdistyksen jäsenkortin ja jäsenmaksun tälle vuodelle. Maksamalla jäsenmaksun jäsenyys Omakotiliitossa jatkuu Saarenkylä-Rovaniemen jäsenyhdistyksen kautta. Myös kaikki liiton ja yhdistyksen tarjoamat edut säilyvät. Meillä on nyt paremmat neuvotteluasemat uusien paikalisten jäsenetujen neuvotteluun.

Yhteiset haasteet

Sähkönsiirto, vesimaksut, kaukolämpö, tietoverkot, kiinteistövero, katujen hoito, jätehuolto, kouluverkko – näiden samojen asioiden kanssa joutuvat painiskelemaan niin Saarenkylän kuin kantakaupungin ja koko Rovaniemen pientaloasukkaat. Isompana yhdistyksenä meillä on nyt leveämmät hartiat pientaloasukkaiden asioiden ajamiseen kuntatasolla.  

Uskomme, että Rovaniemen Omakotiyhdistyksen yli 70-vuotiasta toimintaa pystytään vaalimaan yhdistyneiden yhdistysten toimesta entistä aktiivisemmin. Vaikka toimialue laajenee on tärkeää, että niin Saarenkylän, kuin eri kaupunginosien paikalliset ongelmat ja haasteet niin pienet kun isotkin tulevat jäsenten kautta esille. Olkaa aktiivisia!

Emme toimi yksin.

Paikalliset asukasyhdistykset, Leijonat, Martat ja paikalliset toimijat, jotka voivat olla edistämässä paikallisia tapahtumia ja asukasviihtyvyyttä ovat meille tarkeitä yhteistyökumppaneita.

Koti- ja digitalkkaritoimintamme on järjestetty yhteistyössä Lapin koti- ja mökkiläisyhdistyksen kanssa. Sähkönsiirtomaksut, vesilaitosten korjausvelan rahoitus ja kiinteistöverotuksen uudistamishankkeet ovat isoja kokonaisuuksia, joissa Omakoiliitolla on päättäjien arvostama rooli pientaloasukkaiden edustajana. Saarenkylä-Rovaniemen Omakotiyhdistyksellä on tämän vuoden alusta alkaen myös edustus Suomen Omakotiliiton hallituksessa.

Kuuleminen ehdotuksesta Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027

Lapin ELY-keskus on valmistellut yhteistyössä Kemijoen tulvaryhmän kanssa Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen vuosille 2022–2027. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetään tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tulvariskien hallintasuunnitelmaan sisältyy SOVA-lain (200/2005) mukainen ympäristöselostus.

Kuulemisaika on 2.11.2020–14.5.2021, jolloin kansalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnitelmasta. 

Vuodenvaihteen jälkeen on tulossa myös yleisötilaisuuksia ja palamme Omakotiyhdistyksen osalta aiaan siinä vaiheessa.

Lisätietoa aiheesta löydät täältä.

Viimetalven ennätyslumet ovat muistissa. Liittymät olivat aura-autojen ja pyöräkoneiden jäljiltä tukossa. Liittymien auki pitämien kuuluu tontin omistajalle, eikä tähän tunnu olevan helppoa saada muutosta. Ei pitäisi olla kovin vaikea vaatia katuja auraavien koneiden puskulevyihin kääntyvä kaappariläppä, jolla pienemmät lumimäärät saisi pois samalla koneella. Monelle ikääntyneelle ja invalidille aukaisemisesta voi tulla jo este asumiselle, jos apua ei ole lähipiirissä.

Saarenkylän Omakotiyhdistys on neuvotellut asiasta Alltimen ja paikallisten yrittäjien kanssa. Alltimen osalta liittymien aukaisu vaatisi muutosta kaupungin kanssa tehtyyn sopimukseen. Paikalliset yrittäjät Seppo Kursula, Sami Backman ja Koneyhtymä Mustoset tarjoavat apua liittymien auki pitämiseen. Palvelua tarjotaan kaikille ja jäsenille jäsenhintaan. Yrittäjien yhteystiedot löytyvät tämän lehden ilmoituksista ja omakotiyhdistyksen nettisivuilta. Palvelun kustannukset oikeuttavat 40 % kotitalousvähennykseen.

Soita:
Seppo Kursula 040 5963 239
Sami Bacman 040 7455 975
Kristian Mustonen 0400 422 746
Juha Mustonen 0400 690 382

Ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien pientalojen omistajille on tarjolla ely-keskuksen valtionavustusta öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja korvaamiseen muilla lämmitysmuodoilla. Maksimiavustuksen 4000 € saa, jos vaihtaa kaukolämpöön, maalämpöön tai ilma-vesi lämpöpumppuun. Avustusta voidaan myöntää takautuvasti kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.6.2020 jälkeen.

Avustusta voi hakea niin kauan kuin määrärahaa riittää, kuitenkin enintään syksyyn 2022 asti. Hankkeen on oltava valmis ja maksatushakemuksen on oltava KEHA-keskuksessa viimeistään 18.11.2022. Avustuksella tuettaviin töihin ei saa kotitalousvähennystä.

Lue lisää avustuksesta täältä.

Aran avustus

ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2022 4000 tai 6000 euroa, kuitenkin enintään 50 % energiatehokkuutta parantavista, avustettavaksi hyväksytyistä kustannuksista asuntoa kohden. Maksimiavustukseen 6 000 € on mahdollisuudet varsinkin vanhemmissa taloissa, jos kohteessa on toteutettu jo aiemmin esimerkiksi ikkunoiden vaihto, lisäerityksiä, patterien vaihtoa, lisäeristyksiä yms. Energialaskelmia tekevät valtuutetut energianeuvojat. Avustuksella tuettaviin töihin ei saa kotitalousvähennystä.

Lue Aran avustuksesta täältä.

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennys on byrokratialtaan helpoin. Kotitalousvähennys tehdään suoraan verosta, mutta jos ei maksa veroa, ei ole mistä vähentää. Ilma-vesi-lämpöpumpun asennus öljykattilan poistoineen maksaa 10 – 15 000, josta kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten osuus on 3 – 5000 €. Kotitalousvähennystä siitä saa 40 % eli 1200 – 2000 €. Avustukset ovat siis paremmat.

Maalämmön asennus maksaa suuruusluokaltaan 16 – 20 000 €, josta suunnilleen puolet eli n 8- 10 000 € on kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työn osuutta. Kotitalousvähennystä siitä saa 40 % eli 3200 – 4000 €. Kotitalousvähennystä saa enimmillään 2250 € henkeä kohti vuodessa ja puolisot yhteensä 4500 €. Työt voi porrastaa eri vuosille. Maalämpökaivon poraus ensi vuonna ja lämpöpumpun asennus seuraavana.

Lisätietoa kotitalousvähennyksestä täällä.

Oheista linkistä pääset allekirjoittamaan Omakotiliiton kansalaisaloitteen: kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7383.

Alla olevassa pdf-tiedostossa on tarkempaa tietoa tästä kansalaisaloitteesta ja sen taustoista. Tiedotteen toinen sivu aukeaa klikkaamalla vasemman alakulman nuolipainiketta.

Saarenkylän tulvasuojeluilta 23.9.2020 kiinnosti sekä asukkaita että asiantuntijoita ja molemmille tuli hyvää antia.

Lapissa on kuusi merkittävää tulvariskialuetta, joista kaksi- Rovaniemi ja Kemijärvi sijoittuvat Kemijoen varteen. 

Tulvariskienhallinnan suunnitelma tulee nähtäville jo marraskuussa. Riskien hallinnassa on monta vaikuttavaa tekijää ja Saarenkylän osalta keskityttiin tulvarakenteisiin. Tosin Vuotoksen tulva-altaan kumoutuminen valtioneuvostossa nosti edelleen ihmettelyä. Ranta-asukkaita velvoitetaan kalliiseen, tulvasuojaukseen kun Vuotos ei näytä etenevän. Penättiin laskelmia siitä paljonko rahaa käytettiin yksin viime keväänä.  Vesitalousasiantuntija Anna Kurkela esitteli riskien hallinnan suunnittelua ja erilaisia tulvavalleja ja tulva-aitoja. Niistä on oheinen liite.  Saarenkylän vettä läpäisevät maat voivat monen mielestä tehdä tulvavallit turhiksi, kun vesi suotautuu hiekkaisen maan läpi. Elykeskuksen puolelta todettiin, että vallit tai aidat voidaan perustaa niin syvälle että suotautumista ei lyhyen tulvahuipun aikana ehdi tapahtua. Maaperän tiiviys vaihtelee ja GTK:lta olisi pikkurahalla saatavissa maaperäkartoitus.

Vastuukysymyksistä penättiin kaupungin vastuuta. Pitää voida luottaa siihen, että asuinrakennukseen kaavoitetulle alueelle uskalletaan rakentaa. Lupia on myönnetty liian alaville paikoille, eikä rakentamisvaiheessa ole annettu lupaa rakentaa korkeammalle. 

Kaupungin edustajat suhtautuivat kiinteisiin tulvavalleihin ja -muureihin myönteisesti. Tilapäiseen suojaukseen kaupunki käytti viime keväänä 280 000 €. Sillä olisi saatu aikaiseksi paljon pysyvämpiäkin tuloksia. Korostettiin että riskialueella asuvien kannattaa selvittää huolella rakennusten korot, jotta voi varmistua siitä onko rakennus riskialueella.

Jatkotoimissa ei ole varaa viivytellä.  Kuivat säät pelastivat viime keväänä pahemmalta. Tuuri voi kääntyä. Monen asukkaan varallisuus on kiinni asunnossa. 30 cm nousu olisi merkinnyt erään asiantuntija-arvion mukaan 125 talon kastumista ja 7 miljoonan euron  vahinkoja.

Voit vaihtaa diaesityksen sivua, klikkaamalla vasemman alakulman nuolipainikkeita. Nuolet tulevat näkyviin, kun viet hiiren diaesityksen päälle.

Tiedote 16.9.2020

Keskustelutilaisuus Saarenkylän tulvasuojelusta

Viimekevään suurtulvauhkan alla laitettiin melkoinen määrä yksityisten asukkaiden työtä ja varoja ennakolta ehkäisyyn. Liikeyritysten, taloyhtiöiden ja kaupungin satsaukset olivat myös merkittäviä. Seuraaviin tulviin on varauduttava paremmin. Pahimmilta vahingoilta vältyttiin, vaikka muutama talo kastui ja moni piha on rakennustyömaata muistuttava.

Lapin ELY-keskus on yhteistyössä Kemijoen tulvaryhmän kanssa valmistelemassa Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaa vuosille 2022–2027. Suunnitelma sisältää monenlaisia toimenpiteitä vesistön säännöstelystä kiinteisiin ja tilapäisiin tulvasuojelun rakenteisiin. Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä edistävät monet eri viranomaiset omissa toimissaan ja usein kaupungit ovat ottaneet keskeisen roolin asuinalueiden suojaamisesta. Päävastuu oman kiinteistön suojaamisesta on kuitenkin kiinteistön omistajalla.  

Kemijoen hallintasuunnitelmaluonnos tulee kuultavaksi 2.11.2020.

Saarenkylän Omakotiyhdistys järjestää 23.9. asiasta kiinnostuneille avoimen yleisötilaisuuden Saaren koululla.  Lapin Ely-keskuksen ja kaupungin edustajat kertovat suunnitelmista ja viime kevään kokemuksista. Mukana ovat myös Kemijoki Oy:n ja Pelastuslaitoksen edustajat. Tilaisuudessa keskustellaan, mitä voidaan tehdä tulevaisuudessa tulvavahinkojen torjumiseksi Rovaniemen ja Saarenkylän alueella.  

Tulva-allaskeskustelu jatkuu, mutta nyt tarvitaan konkreettisia toimia riskialueiden suojaamiseen.

 Saarenkylän Omakotiyhdistys ry

Avoin asukastilaisuus 
Saaren koulu, Uutelankuja 1

Keskiviikkona 23.9. klo 18- 20, 
kahvitarjoilu alkaen klo 17.30

Avaus Jukka Aula, Saarenkylän Omakotiyhdistys

Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelu, Lapin Ely-keskus

• Johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki (netinkautta)
• Vesitalousasiantuntija Anna Kurkela Ajankohtaista tulvariskien hallinnasta (netinkautta)

Paikallisten suojaustoimien toteutus Rovaniemen kaupunki

• Elinvoimajohtaja Jukka Kujala

Kommenttipuheenvuorot Kemijoki Oy Heikki Poikela ja Sakari Pyhäjärvi sekä Pelastuslaitos Timo Rantala

Keskustelu

Päätös klo 20

Huomioithan koronan turvaetäisyydet ja käsihygienian.